perjantai 19. maaliskuuta 2010

White on white

Jälleen kerran huomaan pohtivani omaa suhdettani väreihin. Tunnen itseni jotenkin kumman araksi ja jopa hieman pelokkaaksi värien käytön suhteen, enkä yhtään tiedä mistä se johtuu. Miksi se tyttö, joka kymmenen vuotta sitten pelottomasti pukeutui päästä varpaisiin paloautonpunaiseen, ei nyt uskalla ajatellakaan oikeiden värien käyttöä. Saattaa leikitellä ajatuksella punavalkoraidallisesta t-paidasta, kyllä, mutta tosipaikan tullen heivaa tuon paidan heti ensisovituksen jälkeen takaisin Hennesille (näin kävi tässä lähipäivinä).

Onko minusta oikeasti tullut "aikuistumisen" (heh heh, joopa joo) myötä jotenkin muka hillitympi ja hiirimäisempi, etten haluaisi väreillä herättää huomiota? En usko. Ei sillä, en minä mikään yletön ekstrovertti ole ihan tavallisen avoin savolainen vaan, mutta en kyllä ollut sitä silloin teininäkään. Vai olenko minä huomaamattani sisäistänyt sen idioottikliseen, että vaatesuunnittelijat pukeutuvat vain mustaan (no joo, lisään tähän ne omat valkoisen ja harmaankin)? Toivottavasti en.

Jotain tälle on kuitenkin tehtävä. Ei sillä, että se nyt olisi maailmanloppu pukeutua vaikka loppuelämänsä pelkkään mustaan, mutta haluan itse muutosta. En halua olla kokoajan vaan tuttu ja turvallinen, vaan repäistäkin välillä. Vaikka se tarkoittaisi sitä, että valitsen valkoisen sijaan puuterin. Sen nimittäin olisin voinut tehdä edes jonkin näistä kohdalla:

Jep, näiden kaikkien sovitukseen tilaamieni paitojen kohdalla kävi niin, että värivalinnan tullessa eteen klikkasin aina vain valkoista. Omaa tuttua ja turvallista kesäväriäni... Niin, kuinka tylsä olinkaan? Aaargh!

5 kommenttia:

  1. Minä taas taistelen, että kerrankin ostaisin jotain valkoista. Pelkään että SE ei sovi, kun olen itsekin niin valkoinen iholtani. :D

    VastaaPoista
  2. Mulle valkoinen on taas se "väri" jota en juurikaan käytä. Valkoinen t-paita/trikootoppi on joskus silloin tällöin kesällä jees, mutta sen kanssa on pakko saada väriä. En mäkään koe olevani maailman ulospäinsuuntautunein ihminen, mutta värejä on vaan useimmiten pakko olla, edes yhtä. Todella harvoin pukeuduin kokomustaan. Väri+musta/harmaa, jopa valkoinen on yleensä hyvä combo.
    Mun pahin vaatepainajainen olis jos olis pakko pukeutua VALKOISIIN HOUSUIHIN :D

    VastaaPoista
  3. Magia: Heh. Mä en ole edes miettinyt, että sopiiko se valkoinen mulle. Jotenkin vaan aina ajattelen, että se on sitten kivan ja raikkaan näköistä kun on ruskettunut iho... :)

    Heidi: Valkoiset housut on kyllä sellainen, minkä kanssa itsekin olen aika varovainen. Sitä kun ei kuitenkaan ole sieltä pienimmästä päästä, niin helposti saa itsensä isomman näköiseksi. Puhumattakaan tietenkin valkoisten housujen tuomista alusvaateongelmista jne.

    Tosin, omistan kyllä valkoiset shortsit, mutta ne ovatkin sitten sen verran lyhyet, että paljastaessaan suht pitkät sääreni huomio ei (toivottavasti ainakaan) kiinnity niin paljon niihin vähemmän kauniisiin kehonosiini. Joo-o, toivossa on todellakin hyvä elää... :D

    VastaaPoista
  4. Ja sitä paitsi tuo alarivin keskimmäinen paita on vaan NIIN KAUNIS! <3

    VastaaPoista
  5. Se on kyllä nätti, mutta sovittamani M-koko oli ihan JÄTTIMÄISEN iso. Siis niin oversize, että se sai minutkin näyttämään tuplasti isommalta. Tilasin kuitenkin nyt sen uudestaan S-koossa, jospa se olisi sitten parempi. :)

    VastaaPoista