perjantai 26. maaliskuuta 2010

Voi kuinka Soma!

Minä olen äärimmäisen laiska käymään kampaajalla. Vaikka nautinkin kampaajantuolissa istumisesta sekä siellä saamastani hemmottelusta, ja haluaisin myös kutrieni olevan kauniit ja hyvässä kunnossa, en koskaan vaan saa aikaiseksi varata itselleni aikaa. Vaikka kirjoitinkin pidennyshaaveistani tänään, olen todellisuudessa miettinyt asiaa tosissani jo viikon verran. Mutta olenko tehnyt asialle mitään? No, enpä tietenkään.

Koska en ainakaan vielä ole keneltäkään sen parempia vinkkejä hyvistä pidennyskampaamoista kuullut, luulen, että tulen tässä asiassa kääntymään sen kampaamon puoleen jonne itseni hilaan silloin harvoin kun ylipäätään saan siis aikaiseksi (ja se on muuten viimeksi ollut viime elokuussa... voi hyvänen aika, ei ihme että hiusten latvat ovat kuivat kuin heinäpelto). Siis, Somaan.

Vaikka harvasti kampaajalla käyvänä minulla ei luonnollisesti myöskään ole huikean monia kokemuksia muista lahtelaiskampaamoista, voisin silti hyvällä omallatunnolla väittää Somaa yhdeksi Lahden parhaimmista. Niinä kahtena kertana, kun olen muihin liikkeisiin hairahtanut, olen pettynyt sekä saamaani palveluun että työn lopputulokseen. Somassa taas olen jokaikinen kerta ollut tyytyväinen molempiin.

Mikä Somasta sitten tekee niin erityisen? Ensinnäkin, pidän Soman tiloista, jotka ovat miellyttävän rauhalliset ja seesteiset ja ihan pelkästään siihen tarkoitukseen mihin ne ovatkin. Ei turhaa hälyä, mitä on esimerkiksi kauppakeskusten hiuskauppa/kampaamoissa tai yletöntä trendi-ilmapiiriä, jossa helposti tuntee itsensä jotenkin ulkopuoliseksi ja vaivaantuneeksi. Toiseksi, kaikki kampaajat joilla Somassa olen asioinut (heitä on kolme), ovat olleet todella mukavia tyyppejä, kuunnelleet oikeasti omia toiveitani ja palvelleet minua kulloisenkin mieleni mukaan - olen saanut juttuseuraa jos olen ollut juttutuulella ja väsyneenä saanut olla vain hiljaa omissa ajatuksissani ja nauttia vaan. Näiden jälkeen ei liene yllätys, että hiukseni ovat jokaisen kerran jälkeen olleet mahtavat!
sekä hääkampaukseni - että meikkini tehtiin Somassa

Voi kun joku nyt vain potkaisisi minua takamuksille, että saisin sen ajan varattua. En edes tiedä mikä siinä on niin vaikeaa. Tai no, olen kieltämättä tuntenut itseni vähän itsekkääksi ottaessani tuollaista omaa aikaa kodin ulkopuolella ilman Punttia. Mutta eihän se todellisuudessa mitään itsekkyyttä ole, vaan itsestään huolehtimista. Yksi työkavereistakin neuvoi Puntin synnyttyä, että kun äiti voi hyvin, niin koko perhe voi hyvin. Ehkä pitäisikin sitten samantien varata aika myös niihin synttärilahjaksi saamiini hierontoihin. Eipä senkään lahjakortin saamisesta olekaan kohta kuin kuukausi...

2 kommenttia:

  1. mä taidan täältä antaa potkun että saat intoa tilata sen ajan ;) olen itsekin asioinut muutaman kerran somassa ja molemmilla kerroilla aikaa varatessa mukava yllätys on ollut, että olen saanut ajan vielä samalle päivälle. viimekerrasta jäi vähän paha maku suuhun kun tyviväristä ja leikkauksesta rahastettiin saman verran kuin mitä normaalisti otetaan kokopään väristä ja leikkauksesta. seuraava kampaamokäynti alkaisi olla ajankohtainen myös minulla pian, sen verran hamppua tuntuvat nuo latvat olevan..

    VastaaPoista
  2. Anna: Kiitos potkusta! ;D Sen verran sain jo asiaani eteenpäin, että utelin miehen työvuoroja, että tietäisin mihin väliin passaisi mennä. Jos en huhtikuun aikana saa hommaa hoidettua, niin mätkäisen itseäni jollain tosi kovalla ja tosi kovaa. :D

    VastaaPoista