tiistai 23. maaliskuuta 2010

Ei enää viikkoakaan...

... ja asumme uudessa kodissamme! Mahtavaa. Alunperin oli tarkoituksena, että taloamme vielä toistaiseksi majanaan pitävä rouva antaisi avaimet haltuumme vasta maanantaina, mutta tänään hän soittikin ja kertoi tyhjentävänsä talon jo lauantaina! Jipii. Saamme siis avaimet sunnuntaina ja pääsemme silloin tekemään kunnollisen siivouksen ennen maanantaista muuttoa. Olisihan se tehnyt mieli muuttopäivääkin aikaistaa, mutta kun muutto-ja hoitoavusta (Puntille siis) on jo sovittu, ei viitsi enää tehdä siitä ylimääräistä hässäkkää. Kaikessa rauhassa... (joo, tutut siellä nauraa kun tuo kaikessa rauhassa ei vaan millään sovi minun tapaani toimia... se on meinaan yleensä NYTHETIÄKKIÄNIINKUOLISJO!) 

Iik, miten jännittää! Enää kuusi yötä. Miltäköhän tuntuu ensimmäisenä aamuna uudessa kodissa herätessä? Voisin kuvitella, että jos ei meillä olisi juuri sille aamulle varattuna Puntin neuvola-aika, alkaisin varmaankin samantien repiä keittiön muovimattoa irti ja syynäämään sen alla olevan lautalattian kuntoa. Joo, tehdään ne rempatkin hyvin suunnitellen ja ihan rauhassa. Asutaan vähän aikaa ennen kuin aletaan tehdä mitään. Jookyllä. Kuulen kyllä itseni sanovan noita lauseita ihan toistamiseen, mutten taida itsekään uskoa, että maltan mieltäni. Äkkiä vaan hommiin! Ei ne aikailemalla ole asiat ennenkään menneet yhtään sen paremmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti