perjantai 29. tammikuuta 2010

Ahistaa...

Viime päivinä olen tuntenut ahdistusta siitä...

... että töistä on alettu olla taas yhteydessä minuun päin ja virallinen töihinpaluupäiväkin on nyt lyöty lukkoon.

... että se virallinen töihinpaluupäivä on myös Pumpulan 1v-syntymäpäivä. Kuinka julma on äiti, joka lapsensa ensimmäisenä syntymäpäivänä lykkää tämän muiden hoitoon? Pumpulan alettua viime aikoina kokea aika rankkaa eroahdistusta jo siitä että käyn vessassa, voin vaan kuvitella kuinka kuumia kyyneliä sitten vuodatetaan. Molemmin puolin.

... että osaanko minä niitä hommia edes enää? Yli vuoden poissaolon jälkeen olen varmasti ihan kohmeessa. Osaankohan edes istua paikallani koko 8 tunnin työpäivän? Saati että pitäisi vielä muistaa miten sitä Illustratoria nyt käytettiinkään. Eih!

... että olenko minä työni ja muotiharrastukseni vuoksi ihan törkeä riistäjä? Katsoin nimittäin äitini vinkistä tänään televisiosta ohjelmaa, joka sai minut tuntemaan itseni aivan törkeäksi hyväksikäyttäjäksi. En tietenkään ole missään nimessä ainoa tässä maailmassa, mutta tekeekö se asiaa yhtään paremmaksi? Näköjään myös Heidi oli katsonut kyseistä ohjelmaa, Verta, hikeä ja t-paitoja, ja kirjoitti siitä erittäin hyvin omassa blogissaan. Kannattaa lukea.

... että kivaa ja edullista taloa ei tunnu löytyvän mistään. Joo, olen juuri tällainen höyrypää, että jos asiat ei alle viikossa ole järjestyneet niin kaikki on ihan pielessä. Taloahan ollaan tosiaan etsitty sunnuntaista asti...

... että ostaako tätä meidän kämppää kukaan? Tiedän kyllä, että asuntomme on kiva ja kaunis ja käytännöllinenkin, mutta onko sille tällä hetkellä ostajaa. Mitä jos kukaan ei nyt tarvitse asuntoa? Äääh.

... että satutinkohan itseäni aamulla vähän enemmänkin. Löin nimittäin selkäni aika kipeästi seinänkulmaa vasten (älkää kysykö miten, en itsekään tajua omaa kömpelyyttäni) ja päivän mittaan olen tuntenut painon tunnetta rinnassa ja hengenahdistusta. Ihan vähän ehkä pelottavaa.

Mutta onneksi on kuitenkin perjantai ja edessä ihana vapaa viikonloppu miehen ja Pumpulan kanssa. Peukkuja pystyyn, että asuntomme löytäisi pian uudet onnelliset asukkaat ja että meillekin löytyisi pian se oma koti! Ihanaa viikonloppua kaikille! 

3 kommenttia:

  1. Nyt heitä ahistus nurkkaan! Pumpulalla ja sulla sujuu kaikki aikanaan ihan hyvin. Taloja on maailma pullollaan ja ihmisiä on paljon etsimässä just teitin asuntoa. Ja lääkäriin jos vähääkään siltä tuntuu!
    Ja tänne voi aina soittaa ni mää valan sulle uskoa tulevaan :D

    Kuule, mäkin mokasin tänään töissä niin perusteellisesti että olen vetäny vettä rättiin koko illan. Mitä luultavammin jään henkiin :D, mutta pettymys omaan itseen tosi suuri. Mutta tästä vielä noustaan :)

    Ihanaa viikonloppua koko perheelle <3

    VastaaPoista
  2. Anonyymi: Taitaa olla unohettu se. :D

    VastaaPoista